Hyihyihyihyi tää loppuviikko oli ihan kamala. Alkoi poikkeuksellisen hyvin mutta sitten ahgsfg. En tiedä.
Ja tänään meidän oma musiikkiliikan opettaja oli pois ja kaks jotain saipan cheerleaderia tuli pitämään meille tuntia. Ne katsoi jotenkin ahistavasti ja hyi. Ja otti kuvia mitkä kai menee niiden ryhmän facebook sivuille... Toivon mukaan siihen suljettuun ryhmään. En olisi halunnut niihin kuviin mutten kehdannut kieltäytyäkkään, varmasti ne nauravat mulle kun näkevät ne, Hyi miten isot kädet ja pyöreät posket. Hävettää ja ahdistaa, en uskalla mennä vaa'alle koska olen varmasti lihonut, paisun jatkuvasti ihan silmissä. Huomenna pakotan itseni.
Tänään olin jonkun aikaa yksin kotona. Keittiön pöydällä oli ruokaa, leipää, muroja, kaakaopaketti, ihan hirveästi kaikkea. Ja olin keittiössä. Tuntui että seinät ja ne ruuat hyökkäisivät mun päälle, ja että jääkaappi ihan kohta aukenisi ja tunkisi kaiken sen ruuan mun kurkusta alas. En pystynyt kuin kiljumaan ja itkemään lattialla, en uskaltanut nousta, pelotti että ne kalorit hyppäisivät sieltä ja imeytyisivät muhun. Yritin kääriytyä äitin ihanaan isoon lämpimään karvahuppariin, yritin peittää itseni sillä jotta ne eivät pääsisi tunkeutumaan sen läpi. Sitten näin ne, en tiedä miltä se näytti, näin kun joku liikkui ilmassa ja se tuli mua kohti. Ja lähdin pakoon keittiöstä mutta ne edelleenkin vainosi mua. En muista tarkkaan mitä sitten tapahtui, muistan vain että olin paniikissa vielä hyvän tovin enkä uskaltanut nousta kylpyhuoneen lattialta. Ja myöhemmin aloin itkemään onnesta koska yhdellä ilmeisesti on nyt asiat paremmin, ihanaa ihanaa ihanaa ja oon niin onnellinen sen puolesta.
Joo okei neljä täysin toisiinsa liittymätöntä kuvaa mutta en tiedä. Kaikista tulee joku mun tärkeäksi kokema muisto mieleen. Ja kaipaan kesää ihan hirveästi, ja haluun viime kesän takaisin. Ei se ollu niin ihana mitä nyt muistelen koska se on ainakin mun kohdalla täysin totta et aika kultaa muistot, mutta en pidä talvesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti